Vihdissä hyväksyttiin strateginen yleiskaava 21.9.2020. Sen tavoitteena on luoda yhteinen näkemys Vihdin maankäytön tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Samalla kyse on realistiselle pohjalle rakennetusta ja täynnä toivoa olevasta virallisesta asiakirjasta. Kaavan mielenkiintoisin osa on Vihdin tarina 2050.
Tarinan voisi tiivistää niin, että vaikka kuluja tulee 2020-luvulla, ne kantavat monta vuosikymmentä eteenpäin. Kunnan strategia on nojaa pitkältä Etelä-Nummelan kehittämiseen ja tunnin juna -hankkeeseen. Raideliikennettä on tarinassa kehitetty myös kunnan kylien välillä, ottamalla käyttöön nyt tavaraliikenteelle varattu Karjaa-Hyvinkää rata. Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistoiminnan ansiosta kalakannat ovat ilahduttavasti toipuneet mm. yhdyskuntavesien kuormituksen vähentymisestä. Samoin ”Vihtiin on syntynyt merkittävä elämystalouden klusteri, joka mahdollistaa omalta osaltaan elinvoimaisen maaseutuyrittämisen.” Tulevaisuuden Vihti luottaa siis luontoon, virkistäytymiseen, liikkumiseen ja julkiseen liikenteeseen.
Voimmeko luottaa että tulevat valtuustot kunnioittavat strategista linjausta ja vievät tulevaisuuttamme päätös päätökseltä kohti parempaa tulevaisuutta? Minusta emme voi luottaa aiemmin tehtyihin päätöksiin, vaikka niihin on hyvä vedota tulevia konkreettisia asioita valmisteltaessa. Tässä niistä muutama:
Ensiksi, mielestäni meidän tulee vaatia että kunta jatkaa kuntalaisten palvelimista niin, että yhä suurempi osa kuntalaisista on kohtuuhintaisen julkisen liikenteen piirissä. Käytännössä tämä voi toteutua vain ja ainoastaan lippujärjestelmällä joka kattaa pääkaupunkiseudun lisäksi pääkaupunkiseudun kehyskunnat. Vain HSL voi toimia raideliikenteen operaattorina ja vain HSL voi tuoda kunnalle mahdollisuuden vaikuttaa kunnan sisäisiin yhteyksiin. Yhtenäinen lippujärjestelmä säästää kunnan rahoja, vähän laskutavasta riippuen, 2-3MEur kun kunnan pendelöivät ihmiset saavat kukin hiukan vähemmän vähennyksiä verotuksestaan. Uudistus on siis tarpeen jo tulevalla valtuustokaudella, mutta sitä vastustavat konservatiivit puoleesta riippumatta. Mahdollisesti aivan vääristä syistä.
Toiseksi, mielestäni meidän tulee vaatia että kunta priorisoi ihmisten liikkumisen jalan tai pyörällä aina autojen edelle. Autojen liikkumista taajamien sisällä – varsinkin raskaan liikenteen osalta – tulee hidastaa ja suunnata taajamissa asiointia varten, välttäen kauttakulkua taajamien kautta. Taajamien väliset kevyen liikenteen väylät on priorisoitava ja rakennettava kuntoon ennen esimerkiksi kakkostien rakentamista nelikaistaiseksi. Kevyen liikenteen väylä voi kulkea mukaillen suuria pääväyliä, mutta ne tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan suoremmiksi, tasata tarpeettomia korkeuseroja ja turvata esteettömyys. Vain näin voidaan saada suurempi osa kuntalaisista, koululaisista eläkeläisiin, liikkumaan turvallisesti. Varsinkin Nummela-Otalampi-Kirkonkylä-kolmion kunnostaminen tulisi olla nyt prioriteettina. Reitille mahtuu niin olemassa olevan vanhan tien (Kaukoilantie) kunnostamista kuin kokonaan uudet väylät radan varteen Ojakkalasta Otalammelle, kuin myös tien 120 (ns. vanha Vihdin tie) varteen rakennettava väylä ainakin Salmen ulkoilualueelle asti. Näitäkin liikkumisen muotoja moni konservatiivisesti ajatteleva vastustaa, vaikka niiden hyödyt ovat kiistattomat.
Kolmas ja ehkä mielestäni tärkein asia on kunnan resurssien oikea kohdentaminen. Suomen Kuvalehti julkaisi hiljattain lehtijutun: ”TÄHTIKUNNAT 2021: KUNTAKONE KERTOO, MITEN KOTIKUNTASI VOI”. Siinä Vihdin kunta sai aika huonot pisteet ollakseen Suomen 20. paras kunta. Velan määrä per asukas (136/293) yhdistettynä yhteen Suomen alhaisimmista investointimääristä per asukas (223/293) on erikoinen yhdistelmä. Kun samaan aikaan kunnan varallisuus eli tase (182/293) ei ole kasvanut, minua ihmetyttää: miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty? Väitän että suuri syyllisiä ovat Vihta -ohjelmat (eli kuntatalouden kaksi tervehdyttämisohjelmaa, jotka on toimeenpantu viime valtuustokaudella), ja niiden myötä kunnan palveluiden laajamittainen alasajo. Havaintoni on, että Vihdin kunnassa on investoitu aina yhteen isoon projektiin kerrallaan ja annettu monien perusasioiden rappeutua. On selvää, että jos vaikkapa Vihdin Kirkonkylän urheilukenttää kunnostetaan kerran viidessä vuosikymmenessä niin tuleehan se kalliiksi ja sitä ennen urheilupaikat joutuvat pitkän aikaa odottamaan remonttia surullisen huonossa kunnossa.
Meillä on paljon tiloja. Minusta pelkkien tilojen ulkokuoren sijasta pitäisikin investoida tilojen sisältöön: henkilöstöön ja tilojen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Myymällä pois vanhanaikaiset tilat ja tekemällä ketterästi tilat lähelle kuntalaisia (vaikkapa taajamien keskustojen tyhjillään oleviin kiinteistöihin) voidaan säästää rahaa. Rahaa voidaan säästää merkittävästi myös korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin (lähinnä öljyyn) perustuvat lämmitysjärjestelmät. Viimeeksimainittu säästäisi yli 50% lämmityskustannuksista.
Jos olet näistä kanssani samaa mieltä – käy äänestämässä! Vain äänestämällä voit vaikuttaa! Jos haluat, että minä olen siellä pitämässä meidän yhteisistä asioista huolta kannattaa vaalilippuun raapustaa numero 60.
Markku A Suistolan ajatuksia 