Tässä kirjoituksessa avataan julkisen liikenteen palvelutasoja Vihdissä ja niiden vaikutusta yhteyksien järjestämiseen. Laki velvoittaa kunnat määrittelemään alueensa joukkoliikenteen palvelutason (Joukkoliikennelaki 4 §).
Palvelutason määrittely on tärkeää.
Palvelutaso vastaa seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä ovat asukkaiden ja elinkeinoelämän odotukset joukkoliikenteen palveluilta?
- Miten joukkoliikenteen kasvua voidaan lisätä palvelutasoa parantamalla?
- Millä alueilla henkilöautoille voidaan tarjota kanssa kilpailukykyistä vaihtoehtoa?
- Millä alueilla vähäisen kysynnän vuoksi ei tarjota lainkaan joukkoliikennettä?
- Miten osapuolet sitoutetaan toteuttamaan määritelty palvelutaso?
- Miten joukkoliikenteen määrärahojen käyttöä voi tehostaa ja kohdentaa paremmin?
Valtio ohjeistaa kunnat kysymään kuntalaisilta palautetta joukkoliikenteen palvelutasoon liittyvissä asioissa. On alettu huomaamaan, että kalliille joukkoliikennevuoroille ei riitä käyttäjiä, mikäli niitä ei suunnitella käyttäjien liikkumistarpeet huomioon ottaen. Kunnat tukevat eli subventoivat joukkoliikennettä, mikä tarkoittaa että kunta maksaa kannattamattomien yhteyksien ajamisesta liikenteen järjestäjälle. Tuen osuus lipun hinnasta voi kohota jopa yli 50 prosenttiin. Hyvällä liikennesuunnittelulla saadaan linjat kannattamaan paremmin, jolloin samalla rahasummalla saadaan enemmän yhteyksiä. Toinen palvelutasoon vaikuttava tekijä on palveluaika, eli miten vuoroja on saatavilla eri vuorokaudenaikoina ja eri viikonpäivinä. Yhä useampi haluaisi matkustaa ns. ruuhka-aikojen ulkopuolella mikäli se onnistuisi yhtä helposti.
Jos suunnitellaan liikenneyhteyksiä sen mukaan, miten autoilla on helpointa kulkea eikä sen mukaan miten julkisen liikenteen käyttäjien (ihminen) on helpointa kulkea. Siinä ei julkisen liikenteen käyttäjän kannalta lean-ajattelu** toteudu. Julkisen liikenteen toimivuuteen vaikuttaa eniten vaihtoyhteyden toimivuus ja toiseksi eniten vuoroväli. Molempiin vaikutetaan juuri palvelutasolla.
Kaikki alkaa maankäytöstä ja kaavoituksesta
Vihdin yhdyskuntarakenteen selvityksessä annetaan vaihtoehtoisia malleja siitä, mitkä alueet tulisivat kunnassa kasvamaan ja kehittymään. Selvityksessä verrattiin erilaisia kasvun malleja toisiinsa, listaamalla niiden edut ja haitat. Raportti suosittaa, että alueiden kehitys on syytä toteuttaa vaiheittain, mikä mahdollistaa monipuolisemman tonttitarjonnan. Joukkoliikenne on osa alueiden kasvua ja kehitystä – myöskään joukkoliikenne ei voi onnistua ilman maankäytön ohjaamista kunnan kasvun kannalta oleellisille alueille. Vihdissä kasvun kannalta oleellisimmat alueet ovat kunnan neljä suurinta taajamaa: Nummela, Kirkonkylä, Ojakkala ja Otalampi.
Mikä MAL-sopimus on (Maankäyttö, Asuminen ja Liikenne) ?
MAL sopimus on Vihdin ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen sopimus valtion kanssa. Sopimuksessa Vihti on sitoutunut kehittämään maankäyttöä, asumista ja liikenteen ratkaisuita yhdessä muiden alueen kuntien kanssa. MAL-sopimus hyväksyttiin Vihdin kunnanvaltuustossa syyskuussa 2020. Sopimusta noudattaessaan Vihti voi saada valtiolta merkittävää valtionapua ja pystyy kehittämään myös julkisen liikenteen uudelle tasolle. Valtuusto käytännössä myöntyi samalla kehittämään ja tarvittaessa liittämään Vihdin osaksi pääkaupunkiseudun yhteisiä liikennejärjestelyjä. Sopimukseen kirjattu tavoite on, että joukkoliikenteen osuus matkoista Helsingin seudulla tulisi olla vähintään 65 prosenttia (vuonna 2018 se oli 57 prosenttia). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eri alueiden pitäisi olla saavutettavissa kohtuullisessa ajassa joukkoliikenteellä tai vähintään oman ajoneuvon ja joukkoliikenteen yhdistelmällä. MAL-sopimuksesta poikkeaminen vaarantaa valtion tuen kunnan eri kehityshankkeille raiteista liikenneväyliin.
Tarvitsemme lisää palvelutason II yhteyksiä Vihdin taajamiin
Sito Oy:n Länsi-Uuttamaata koskevassa joukkoliikenneselvityksessä alueet jaettiin seitsemään eri palveluluokkaan:
- I ja II-luokat tarjoavat parhaat edellytykset autottomaan arkeen. Vihdissä näihin luokkiin kuuluu Vanhan Nummelan ja Etelä-Nummelan alueet.
- III-luokassa joukkoliikenne tarjoaa ”käyttökelpoisen” vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Tavoitteena on mahdollistaa sujuva arki ilman henkilöautoa. Yhteyksien tulisi olla käyttökelpoisia, myös viikonloppuisin ja iltaisin. Vihdissä tähän luokkaan on määritelty kirkonkylä.
- IV-VI tasolla tavoitellaan joitakin arjen yhteyksiä, mutta jokaisen perheen on pakko turvautua oman auton ja jopa usean auton käyttöön. Kun palvelutaso on VI-luokassa, se tarkoittaa toimivia yhteyksiä vain arkisin kello 8 ja 17 välillä. Tällä tasolla voidaan turvata pääasiassa vain koululaisten arkiliikkuminen. Vihdissä tähän luokkaan kuuluvat kyläkeskukset, kuten Haimoo, Olkkala ja Otalampi.
- VII-tasolla käytössä on vain aivan välttämättömimmät peruspalvelut. Tämä tarkoittaa, että bussiliikennettä ei käytännössä ole ja koulumatkat hoidetaan taksikyydein. Vihdissä haja-asutusalueet kuuluvat tähän luokkaan.
Uskallan olla, ainakin nykyisessä tilanteessa, eri mieltä toteutuneen palvelutason kanssa. Todellisuudessa Vihdin kirkonkylän (jossa itse asun) palvelutaso on ollut IV-luokkaa erityisesti viikonloppuisin. IV-luokka tarkoittaa vain päivittäismatkojen toteutumista, ilman kunnollista tukea esimerkiksi lasten ja nuorten liikkumiselle harrastuksiin. Tavoitteena tulee olla muutkin kuin pelkät ”arjen perusyhteydet” kunnan taajamien välillä ja pääkaupunkiseudulle. Tämä tarkoittaa vähintään III-luokan yhteyksiä – mieluiten kauttaaltaan luokan II yhteyksiä – kaikkiin taajamiin. II-luokan mukainen palveluaikojen pidentäminen ja sen mukaiset lyhyemmät vuorovälit helpottaisivat arjen hoitamista varsinkin lapsiperheille ja vanhemmalle väestölle.
Kirkonkylän ja Kyläkeskusten kehnot yhteydet onkin tunnistettu eräiksi syiksi siihen, miksi sekä nuoret että eläkeläiset muuttavat kunnasta. Terveelle, työikäiselle ja työssäkäyvälle henkilölle on olemassa muitakin vaihtoehtoja liikkumiselle kuin joukkoliikenne. Sairaalle, iäkkäälle tai vähävaraiselle oman ajoneuvon käyttäminen ei ole vaihtoehto. Heille joukkoliikenne on ainoa toimiva liikkumisen muoto (perheenjäsenen tai ystävien tarjoaman kyydin lisäksi). He eivät siis pysty asumaan luokan II ulkopuolella – vaikka haluaisivatkin.
HSL toimii kuntien työkaluna
Helsingin seudun liikenne eli HSL on kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Sipoo, Tuusula, Kirkkonummi ja Siuntio. HSL hankkii yhteyksiä niin kumipyörillä kuin raiteillakin, ja liikuttaa enemmän ihmisiä kuin mikään muu toimija Suomessa. Yksi merkittävimmistä HSL:n eduista on yhtenäinen lippujärjestelmä, joka lisää joukkoliikenteen vetovoimaa ja tekee kustannuksista järkeviä niin lyhyillä kuin pitkilläkin matkoilla. HSL vastaa myös joukkoliikenteen markkinoinnista ja tiedottamisesta. Toisinsanoen HSL:n tarjoama kokonaisuus on vertaansa vailla laajuudessa ja kustannustehokkuudessa. Vihdin Kunta voisi sieltä poimia joko aivan minimitasoiset palvelut tai sitten satsata kuntalaisen viihtyvyyteen enemmän.
HSL:n kaltaisen toimijan ehdoton etu on myös täydellinen läpinäkyvyys ja erittely kustannuksiin. Ilman tällaista läpinäkyvyyttä kustannukset pysyvät piilossa kunnan eri organisaatioiden sisällä erilaisten koulu, sote ja ostettujen yhteyksien kustannusten alla. Tuleva valtuustokausi 2021-2024 ohjaa toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Jos kunnan päättäjät torppaavat liikenteen kehittämisen ja yhteistyön esimerkiksi HSL:n kanssa, on kunnan asukasmäärän ja kasvun saavuttaminen todella haastavaa. Yksin me emme pärjää.
** Lean-ajattelu on johtamisfilofia, jossa keskitytään saamaan prosessi sujuvaksi alusta loppuun saakka. Mikäli Lean-periaate kiinnostaa, kannatta lukea lisää myös Kanban-periaatteesta, joka sai alkunsa Toyotan autotehtailla jo 1940-luvulla.
Markku A Suistolan ajatuksia 