Suomen Ympäristökeskus (SYKE) julkisti elokuussa 2021 tilastot kasvihuonekaasujen päästämisestä, eli niin sanotuista ilmastopäästöistä vuodesta 2005 vuoteen 2020 asti. Artikkeliin pääsee tutustumaan tämän linkin takaa. Artikkelin mukaan kuntien yhteenlasketut päästöt vähenivät viime vuonna 7,4 prosenttia.
Suurin syy kuntien päästöjen vähenemiseen on se, että sähkön käytöstä oli syntynyt yli viidenneksen (-20,3 prosenttia) vähemmän päästöjä. Sähkön käytön päästöjä vähensi siirtyminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan sekä lämpimän vuoden seurauksena laskenut sähkön kulutus.
On syytä olettaa, että suunnitellut ja toteutuksessa olevat uudet tuulisähköhankkeet jatkavat tätä trendiä. Nämä uudet hankkeet vastaavat osaltaan teollisuuden ja liikenteen lisääntyneeseen energian tarpeeseen. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) mukaan Suomessa suunniteltuja tuulivoiman rakennushankkeita noin 21 300 megawatin (MW) edestä tammikuussa 2021. Näistä merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on noin 2 800 megawattia. Tänä vuonna Suomeen rakennetaan siis noin 1 000 megawatin edestä uutta tuulivoimaa. Määrä tulee kasvattamaan tuulivoiman tuotantokapasiteettia Suomessa noin 40 prosenttia.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen julkaisemien tietojen mukaan edellämainittujen tänä vuonna rakennettavien tuulivoimahankkeiden arvo on noin 1,2 miljardia euroa, mikä on yli 20 prosenttia teollisuuden kiinteistä investoinneista. Seuraavien vuosien (2022–2023) aikana investointien määrä tulee STY:n mukaan kasvamaan. Pääomasijoittajat ja teollisuus uskovat siis puhtaaseen sähköntuotantoon. Investointeja nopeuttaa osaltaan myös kohonnut sähkön hinta. Sähkön markkinahinnan nousu onkin ollut yksi viimeisten viikkojen tärkeimpiä keskustelun aiheita. Tässä linkki YLE:n juttuun aiheesta.
Suomen Ympäristökeskus arvioi omassa raportissaan, että osa päästövähennyksistä tapahtui koronavuoden seurauksena. Me ihmiset olemme liikkuneet pandemian aikana tuntuvasti vähemmän kuin ennen. Lisäksi yhä suurempi osuus tiellä liikkuvista autoista on vähäpäästöisiä hybridi- tai sähköautoja. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 9 959 rekisteröityä sähköautoa, kun vuotta aiemmin niitä oli 4 830. Ladattavia hybridejä oli vuodenvaihteessa 46 538, kun niitä oli vuotta aiemmin 25 104. Yhteensä sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus autokannasta oli tuolloin 1,6 prosenttia, eli osuus ylitti ensimmäistä kertaa yhden prosentin rajan. YLE:n julkaisemassa jutussa arvioidaan myös kasvun jatkuvan 2020-luvulla nopeana. Hallituksen tavoittelee, että Suomen kaikista autoista 700 000 (eli noin kolmasosa) on sähköautoja vuonna 2030.
Kotikuntani Vihdin päästöt laskivat viime vuonna 6%. Tilastojen mukaan kuntamme suurin yksittäinen päästölähde on liikenne (36,8%) siitä huolimatta, että laskelmista on poistettu kunnan läpikulkeva liikenne. Tämän lisäksi öljylämmityksellä on edelleen verrattain korkea osuus päästöistä (9%). Vihdissä ei ole yllätys, että näinkin maatalousvaltaisessa kunnassa reilut 10% päästöistä on maataloudesta aiheutuvia.
Oman arvioni mukaan tieliikenteen päästöt eivät ole laskeneet tarpeeksi. Tästä syystä liikenteen sähköistämisellä on kiire. Samoin on kiire korvata loput öljylämmityksestä lämpöpumpuilla tai muilla vastaavilla ratkaisuilla. Mikäli Vihdissä sähköautojen osuus kasvaisi (hallituksen edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti) kolmasosaan kaikista autoista, ja mikäli kaikki öljylämmitys korvataan uudella päästöttömällä teknologialla, voimme saavuttaa noin viidenneksen (21%) päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä.
Miten ilmastotoimet vaikuttaisivat Vihdin kunnan talouteen? Miten paljon Vihdin kunta haaskaa veronmaksajien rahaa fossiilisella lämmitysöljyllä? Sitä pohdin seuraavassa kirjoituksessani.
Markku A Suistolan ajatuksia 
2 vastausta artikkeliin “Öljylämmityksen täytyy loppua nyt.”