Sote-järjestelmän uudistamisella tavoitellaan parempia tavallisten ihmisten peruspalveluita. Monta hallituskautta hiertänyt muutos on saatu päätettyä viimein kesällä 2021, ja nyt 2022 tammikuussa alkaa toimeenpano. Mutta mitä tavallisen ihmisen tulisi tästä kaikesta ajatella? Itseäni askarruttaa, voiko sote-uudistus onnistua ilman, että sote-alueen työntekijöitä kohdellaan muutoksessa kunnioittavasti ja heidän osaamistaan arvostaen.
Sote-uudistus tarkoittaa käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisellä uudestaan. Uudistuksella tavoitellaan toiminnallisia muutoksia sekä myös säästöjä toimintojen tehostamisen kautta. Länsi-Uudenmaan Sotessa tämä merkitsee sitä, että hyvinvointialueen yksitoista kuntaa laittavat hynttyyt yhteen ja näiden kaikkien kuntien sosiaalipalveluista tulee vastaamaan yksi ainoa toimija Espoosta Hankoon tai Inkoosta Karkkilaan asti. Alue on laaja, ja väestön ikä- ja kielijakauma poikkeuksellisen monipuolinen. Alueella on hyvin edustettuna niin urbaanin -pääkaupunkiseudun kuin syvän maaseudun piirteet.
Muutoksen tarve on syntynyt siitä, että minkään kunnan omat resurssit – varsinkaan pienten kuntien – eivät riitä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen kustannustehokkaasti. Sote-palvelut ovat jokaisen meistä saavutettavissa, mutta niiden käyttö jakaantuu epätasaisesti: vain alle 20 prosenttia asiakkaista tuottaa yli 80 prosenttia kaikista kuluista. Suurin osa sosiaalisen avun ja terveydenhuollon tarpeesta keskittyy siis tähän 20 prosenttiin ihmistä. Monet heistä tarvitsevat sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita. Tällaisten henkilöiden kohdalla ei riitä, että hoidetaan vain akuuttia terveysvaivaa, jos niiden taustalla olevia sosiaalisia huolia ei havaita. Parhaimmillaan sekä sosiaali- että terveysammattilaiset käyttävät samoja työkaluja ja mikään erityisen tuen tarve ei jää huomaamatta. Huonoimmillaan tuen tarvitsija ei saa tarvitsemaansa apua tai apuvälinettä puutteellisen IT-järjestelmän vuoksi.
Olisikin erittäin suotavaa, että potilastietojärjestelmä eli Soten oma toiminnanohjauksen tietojärjestelmä (ERP), tukee tietojen keskitettyä käsittelyä ilman tietojen siirtelyä manuaalisesti eri järjestelmien välillä. Todellisuus on tällä hetkellä kentällä melko karu, ja jo yhden kunnan sisällä eri IT-järjestelmien keskinäinen kommunikaatio on usein puutteellista eli vaatii paljon henkilökunnan aikaa. Järjestelmien yhteensovittamista ei ole aiemmin tarvinnut harkita kuntien välillä, poislukien ehkä LU Soten Karviaisen alueella. Karviainen eli Vihdin ja Karkkilan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä voisikin toimia esimerkkinä alueella kuntien väliselle yhteistyölle.
Fuusioissa, kuten nyt vaikka LU Soten muodostamisessa, on kyse useamman organisaation ja niiden työntekijöiden muodostamasta uudesta kokonaisuudesta. Tämän fuusion onnistuminen edellyttää, että eri taustoista tulevat työntekijät tuntevat uuden työorganisaationsa omakseen. Onnistuminen LU Sotessa ei siis ole eduskunnan päätettävissä Arkadianmäellä, tai siihen ei riitä onnistuminen vain yhden kunnan alueella. Yhtenäisen organisaation sen saavuttamiseksi muutos pitää onnistua hyvin laajalla alueella. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston muutoksia käsitelleessä tutkimuksessa esiin nousi kolme tärkeintä tekijää sosiaalialan muutoksissa:
- Koettu oikeudenmukaisuus: kun työntekijät kokevat, että heitä kohdellaan reilusti, niin he tuntevat ylpeyttä organisaatiossaan ja näin ollen samastuvat siihen vahvemmin.
- Ylimmän johdon luotettavuus: Työntekijät arvioivat johdon rehellisyyttä ja päätöksenteon taustalla olevaa hyvää tahtoa ja halua huomioida työntekijän intressit. Kyse on myös siitä, että johdolla on kykyä sekä osaamista tehdä oikeita päätöksiä uuden organisaation ja sen työntekijöiden kannalta.
- Uhan kokemukset: muutosvastarinta tai odotukset itselle koituvasta harmista lähitulevaisuudessa sekä ahdistuneisuus.
Poliittiseen tehtävään hakevan ehdokkaan ominaisuuksista tärkein on juuri kyky rakentaa organisaatiota niin, että työntekijät voivat keskittyä omien arkisten työtehtäviensä hoitamiseen. LU Soten alueella poliitikkojen tulisi kyetä ajattelemaan koko alueen, yhdestätoista kunnasta muodostuvan hyvinvointialueen parasta. Poliitikkojen tulee antaa tukensa organisaatiolle, jonka pitää hyvin lyhyen ajan kuluttua olla valmis suoriutumaan tehtävistään, mutta jonka IT-järjestelmät ovat vielä pitkään hyvin hajanaiset. Olen työssäni auttanut lukuisia julkishallinnon organisaatioita Suomessa ja myös ulkomailla läpikäymään digitaalisaation tuomia haasteita ja uudistamaan IT-infrastruktuuriaan. Uskon, että kokemuksellani olisi paljon käyttöä näiden ensimmäisten muutos-vuosien aikana.
Markku A Suistolan ajatuksia 