Energiamarkkinat ovat murroksessa. Kuntien roolia energiantuotannossa ovat muuttaneet ilmastonmuutoksen torjuminen, energian omavaraisuuden lisääminen ja kuluttajien kasvavat odotukset uusiutuvan energian käytöstä. Monet kunnat ovat jo tarttuneet haasteeseen perustamalla omia energiayhtiöitään. Voisiko myös Vihti liittyä tähän joukkoon ja perustaa oman energiayhtiön, joka tuottaisi ja myisi kaukolämpöä ja sähköä kuntalaisille, yrityksille ja kunnalle itselleen?

Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan Vihdin mahdollisuuksia perustaa oma energiayhtiö. Käymme läpi naapurikuntien ratkaisuja, energiayhtiöiden etuja ja haasteita sekä niiden vaikutuksia kuntatalouteen, ympäristöön ja paikallisiin asukkaisiin.

Naapurikuntien ratkaisut

Verrataanpa tilannetta Vihdissä ja sen naapurikunnissa. Kuntien käytännöt vaihtelevat suuresti: osa kunnista omistaa omia energiayhtiöitään, kun taas toiset ovat ulkoistaneet energiantuotannon yksityisille toimijoille. Näiden esimerkkien pohjalta Vihti voisi harkita, mitä malleja omaksua ja mitä haasteita välttää.

• Lohja: Lohjalla toimii kaupungin omistama Lohjan Energiahuolto Oy Loher, joka vastaa sekä sähkönjakelusta että kaukolämmön tuotannosta. Loher on panostanut merkittävästi biopolttoaineisiin ja uusiutuviin energialähteisiin, mikä on pienentänyt hiilijalanjälkeä ja tarjonnut kilpailukykyisiä energiahintoja kuntalaisille. Yhtiö on myös merkittävä tulonlähde kaupungille.
• Nurmijärvi: Nurmijärvellä toimii kunnan omistama Nurmijärven Sähkö Oy, joka tarjoaa sähkön ja kaukolämmön lisäksi myös aurinkoenergiaan liittyviä palveluja. Yhtiö on ottanut aktiivisen roolin uusiutuvan energian kehittämisessä ja tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden osallistua yhteisiin aurinkovoimalahankkeisiin.
• Espoo: Espoossa energiantuotannosta vastaa suurempi toimija, Fortum Oyj, joka toimii yhteistyössä kaupungin kanssa. Espoo on panostanut hiilineutraaliin energiantuotantoon. Vaikka Espoolla ei ole omaa kunnallista energiayhtiötä, yhteistyö Fortumin kanssa on osoittautunut toimivaksi malliksi suurissa kaupungeissa.
• Kirkkonummi ja Siuntio: Kirkkonummella ja Siuntiossa energiayhtiöt ovat pääasiassa yksityisten käsissä. Kirkkonummella kaukolämpöä tuottaa Kirkkonummen Lämpö Oy, joka on osa Vantaan Energiaa. Siuntiossa kiinteistöt ostavat energiaa pitkälti yksityisiltä sähköyhtiöiltä tai turvautuvat kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin, kuten maalämpöön.
• Salo: Salon Kaukolämpö Oy on kaupungin omistama energiayhtiö, joka keskittyy biopolttoaineisiin ja uusiutuvaan energiaan. Yhtiö on investoinut merkittävästi nykyaikaiseen infrastruktuuriin ja tarjoaa edullisia energiaratkaisuja niin asukkaille kuin yrityksillekin.

Ylen 10. maaliskuuta 2025 julkaisemasta kaukolämpökoneesta nähdään energian hintojen nousujohteinen kehitys Suomen kunnissa. Kaukolämpökone osoittaa, miten mm. Järvenpään ja Tuusulan alueen kaukolämmön hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Tuusulanjärven lämmön toimitusjohtajan Clas Blombergin mukaan keskeinen syy kuluttajahintojen nousuun on voimalan käyttämien polttoaineiden hintojen nousu. Ylen artikkelin mukaan Yhtiö pyrkii tehostamaan kaukolämpöverkon toimintaa ja parantamaan energiatehokkuutta investoinnein. Lisäksi turpeen poltosta on tarkoitus luopua kokonaan vuoden 2025 aikana. Jostakin syystä Ylen koneesta puuttuu kokonaan Nummelan Aluelämpö Oy:n hintatiedot. Tiedämme kuitenkin, että Nummelan Aluelämpö Oy oli vuonna 2023 Suomen kallein energiantuottaja.

Näiden esimerkkien perusteella Vihti voisi ottaa mallia naapurikuntien kokemuksista ja soveltaa niitä omiin olosuhteisiinsa. Kunnallinen energiayhtiö voisi tukea paikallista energian omavaraisuutta, investoida uusiutuvaan edullisempaan energiaan ja tarjota siten kustannustehokasta energiaa kuntalaisille.

Energian varastointi ja jakaminen: Energianpankki

Aurinkoenergian käyttö on kasvanut nopeasti pienissäkin kiinteistöissä. Usein kuitenkin aurinkovoimalat tuottavat energiaa eniten silloin, kun sitä tarvitaan vähiten – erityisesti kesäkuukausina. Tämä johtaa siihen, että aurinkovoimaloiden tuottamasta energiasta jopa 30–50 % jää hyödyntämättä energian varastointimahdollisuuksien puuttuessa.

Energiapankki voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan. Energiapankilla tarkoitan paikallista järjestelmää, johon pienet kiinteistöt voisivat siirtää ylijäämäenergiaansa. Tätä energiaa voitaisiin sitten käyttää muiden kiinteistöjen tarpeisiin tai varastoida myöhempää käyttöä varten. Energian varastointia voidaan toteuttaa lyhytaikaisesti teollisen mittakaavan sähkökattiloilla ja akkuratkaisuilla, sekä pitkäaikaisesti erilaisilla maaperä- ja hiekka-akuilla. Esimerkiksi hiekka-akut voivat varastoida energiaa useiden kuukausien ajan, mikä mahdollistaisi energian käytön myös talvikaudella.

Esimerkiksi Tampereella toimiva yritys Polar Night Energy on hiekka-akuillaan osoittanut, että suuria määriä energiaa voidaan varastoida tehokkaasti. Polar Night Energy ja kotimainen kaukolämpöyhtiö Loviisan Lämpö ovat sopineet teollisen mittakaavan hiekka-akun rakentamisesta Pornaisiin Loviisan Lämmön kaukolämpöverkolle. Uuden hiekka-akun teho on 1 MW ja varastointikapasiteetti 100 MWh, mikä on noin kymmenkertainen vuodesta 2022 Kankaanpäässä toimineeseen hiekka-akkuun verrattuna. Hiekka-akun tavoitteena on Pornaisten kunnan alueella toimivan kaukolämpöverkon lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uudentyyppisen joustavan lämmöntuotantoteknologian käyttöönotto. Investoinnin vaikutus on merkittävä: lähes 70 prosentin päästövähennys Pornaisten kaukolämpöverkossa ja noin 160 hiilidioksidiekvivalenttitonnin (t CO2e) päästövähenemä vuodessa.

Tällainen järjestelmä vaatii investointeja älykkääseen energiaverkkoon ja energianvarastointiteknologiaan, mutta se voi pitkällä aikavälillä parantaa energiatehokkuutta ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista energialähteistä.

Hukkalämmön hyödyntäminen: Microsoftin datakeskus

Vuonna 2026 Etelä-Nummelassa käynnistyy Microsoftin datakeskuksen ensimmäinen vaihe, jonka käyttämä sähköteho on noin 48 MW. Datakeskuksen toiminnassa syntyy merkittävä määrä hukkalämpöä, joka voitaisiin hyödyntää Nummelan taajaman kaukolämmityksessä. Tämä edellyttäisi hukkalämmön talteenottoa ja lämpötilan nostamista lämpöpumppujen avulla.

Haasteena on kuitenkin puuttuva siirtoputki, joka olisi välttämätön hukkalämmön siirtämiseksi datakeskuksesta Nummelan kaukolämpöverkkoon. Siirtoputken rakentamisen kustannukset voivat vaihdella, mutta arvioiden mukaan tällaiset investoinnit voivat nousta miljooniin euroihin riippuen putken pituudesta ja maaston vaatimuksista. Tämä kustannus jäisi todennäköisesti kunnan tai paikallisen energiayhtiön vastuulle, mikä edellyttää huolellista taloudellista suunnittelua ja rahoitusvaihtoehtojen kartoittamista.

Hukkalämmön hyödyntäminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden Vihdin energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, mutta vaatii yhteistyötä Microsoftin, kunnan ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa.

Paikallinen talous ja työllisyys

Energiayhtiön perustaminen voisi merkittävästi vahvistaa paikallista taloutta ja luoda uusia työpaikkoja sekä suoraan että välillisesti. Investoinnit uusiutuvaan energiaan, kuten aurinko- ja bioenergiaan, lisäisivät kysyntää paikallisille yrityksille, kuten urakoitsijoille, asentajille ja huoltohenkilöstölle. Lisäksi kunnallinen energiayhtiö voisi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi energian varastointiin ja älykkäiden energiaverkkojen kehittämisessä.

Paikalliset yritykset voisivat hyötyä energian edullisemmista ja vakaammista kustannuksista, jotka vähentäisivät liiketoiminnan riskejä ja lisäisivät kilpailukykyä. Kunnallinen energiayhtiö voisi tarjota pitkäaikaisiakin sopimuksia yrityksille, mikä parantaisi taloudellista ennustettavuutta ja loisi edellytyksiä uusille investoinneille.

Lisäksi kunnallinen energiayhtiö voisi sitoutua käyttämään mahdollisimman paljon paikallisia resursseja ja alihankkijoita energiantuotannossaan. Tämä tukisi alueen pienyrittäjyyttä ja loisi kestävää talouskasvua. Myös paikallisten metsänomistajien ja biopolttoaineiden toimittajien asema vahvistuisi, jos energiantuotannossa hyödynnettäisiin enemmän alueellista biomassa- ja jäte-energiaa.

Haasteet ja riskit

Energiayhtiön perustaminen vaatii merkittäviä alkuinvestointeja. Infrastruktuurin – kuten kaukolämpöverkoston ja voimalaitosten – rakentaminen on kallista ja vaatii tarkkaa suunnittelua. Toisaalta Nummelan Aluelämpö Oy:n kaukolämpöverkko tarjoaa jo pohjan toiminnalle Vihdissä. Yhtiön verkossa on reilut 100 asiakasta ja verkon pituus on noin 20 kilometriä. Kaukolämpöverkkoa voisi melko helposti laajentaa sellaiselle alueelle, jossa monet rivitalo- ja kerrostalokiinteistöt käyttävät vielä tällä hetkellä maakaasua energianlähteenä.

Nummelan Aluelämpö Oy:n omistavat Vihdin kunta (60 %) sekä Adven Oy (40 %). Yhtiö tuottaa suurimman osan energiastaan lähialueilta kerättävällä metsähakkeella, mutta merkittävän osan edelleen öljyllä (ks. allaoleva kuva). Advenin ja Vihdin kunnan välisessä sopimuksessa on tiettävästi ehtoja, jotka rajoittavat muiden kuin Advenin omistamien laitosten liittämistä Nummelan kaukolämpöverkkoon. Tämä voi vaikuttaa mahdollisuuksiin hyödyntää esimerkiksi paikallisten toimijoiden tuottamaa hukkalämpöä tai uusiutuvia energialähteitä verkossa. Sopimuksen tarkat ehdot eivät ole julkisesti saatavilla. Sopimusehdot voivat mahdollisesti rajoittaa Vihdin mahdollisuuksia kehittää omaa energiantuotantoaan tai integroida uusia, hiilineutraaleja energialähteitä nykyiseen verkkoon.

Siirtoverkon kapasiteetti tulee muodostamaan haasteen: Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on ilmoittanut, että seuraavan kahden vuoden aikana Etelä-Suomessa ei voida liittää sähköverkkoon yli 10 MW:n teollisen mittaluokan laitoksia.

Johtopäätökset ja suositukset

Vihdin oma energiayhtiö olisi mielestäni merkittävä askel kohti kestävää kehitystä ja kuntatalouden vahvistamista. Naapurikuntien esimerkit osoittavat, että kunnalliset energiayhtiöt voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

Taloudellinen kannattavuus: kaukolämpö vs. sähkönmyynti

Energiayhtiön perustamisen taloudellisia mahdollisuuksia voidaan arvioida kahden päätoimialan, kaukolämmön ja sähkönmyynnin, näkökulmasta. Molemmilla sektoreilla on potentiaalia tuottaa merkittäviä tuloja kunnalle ja parantaa paikallista taloutta.

Kaukolämpöliiketoiminnan potentiaali

Kaukolämpöverkon laajentaminen on välttämätöntä, jotta Vihdissä voidaan lisätä paikallista energiantuotantoa. Jos Vihti investoisi omaan kaukolämpöverkostoonsa ja pystyisi hyödyntämään esimerkiksi Microsoftin datakeskuksen hukkalämpöä, se voisi merkittävästi vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja parantaa alueen energiataloutta. Nykyisen suuruisen kaukolämmön verkon liikevaihto oli maaliskuun 2025 tietojen mukaan noin 3.6-4.5 miljoonaa euroa. Nummelan Kaukolämpö Oy on tehnyt nykyisilla hinnoitellaan ja tuotantorakenteellaan tappiota. Se on joutunut nostamaan kuluttajahintoja toistuvasti: Talouselämä-lehden vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan Suomen kallein kuukausimaksu löytyi Nummelan aluelämmöltä, jonka kaukolämpö maksoi tuolloin 117,60 euroa kuukaudessa. Yhtiö nostanut tämän jälkeen hintoja useita kertoja, vaihtanut yhtiön toimivan johdon, mutta kaivattua muutosta hintoihin ei ole näköpiirissä.

Sähkön myynnin potentiaali

Sähkön myynnin osalta Vihdin mahdollisuuksia voidaan arvioida vertaamalla olemassa olevien kunnallisten sähköyhtiöiden taloudellisiin lukuihin.

• Haminan Energian liiketoimintamallilla: Liikevaihto voisi olla noin 16,1 miljoonaa euroa vuodessa, ja liikevoitto noin 0,76 miljoonaa euroa.
• Äänekosken Energian kaltainen mallilla: Liikevaihto voisi olla 15,25 miljoonaa euroa vuodessa ja liikevoitto 2,4 miljoonaa euroa.
• Alajärven Sähkön kaltainen liiketoimintamallilla: Liikevaihto voisi olla 11,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 2,3 miljoonaa euroa.

Näiden lukujen perusteella voidaan varovaisesti arvioida, että kunnallisen energiayhtiön vuotuinen liiketoimintapotentiaali Vihdissä voisi olla sähkön myynnistä noin 10–16 miljoonan euron tasolla, ja että se voisi tuoda 0,8–2,4 miljoonan euron suuruisen tulon Kunnalle.

Lyhyen aikavälin ratkaisut:

• Energiankulutuksen optimointi: Investoidaan energiankulutusta kokonaisuudessaan vähentäviin toimenpiteisiin, kuten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja kaukolämmön tuottamiseen sähköllä.
• Aurinkovoimaloiden lisääminen: Kannustetaan kotitalouksia ja yrityksiä asentamaan aurinkopaneeleita. Energian ylijäämä voidaan hyödyntää energiapankkijärjestelmän kautta.
• Hukkalämmön hyödyntäminen: Käynnistetään yhteistyö Microsoftin datakeskuksen kanssa hukkalämmön hyödyntämiseksi Nummelan kaukolämpöverkossa.

Pitkän aikavälin ratkaisut:

• Oman energiantuotannon kehittäminen: Toteutetaan kunnallinen tai seudullinen energiayhtiö, jonka toiminta perustuu uusiutuvien energialähteiden, kuten esimerkiksi biomassan, aurinkovoiman ja hiekka-akkujen käyttöön.
• Kaukolämpöverkon laajentaminen: Laajennetaan Nummelan Aluelämpö Oy:n verkostoa alueille, joilla on potentiaalia siirtyä pois maakaasusta.
• Kantaverkon investoinnit: Tehdään yhteistyötä Fingridin kanssa, jotta voidaan varmistaa riittävä kapasiteetti teollisen mittakaavan hankkeille Vihdin alueella.

Vihdissä on edessä mittavia investointeja, kuten esimerkiksi Kunnan uimahallin uudistaminen, vedenpuhdistuslaitosten korjaaminen ja joukkoliikenteen investoinnit. Näiden investointien sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimintojen rahoittaminen helpottuisi merkittävästi, mikäli kunta saisi energiayhtiöstään osinkotuloja suurien kaupunkien tapaan. Vihdin tulisi mielestäni aloittaa selvityksen, jossa kartoitetaan energiayhtiön perustamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Tämä auttaisi tekemään perusteltuja päätöksiä, jotka palvelevat kunnan asukkaita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.