Kirjavanjärven kuivattaminen Vihdin kirkonkylän pohjoispuolella on vuosikymmenten aikana muuttanut merkittävästi alueen vesitaloutta, ekologiaa ja maisemaa. Järven kuivatus aloitettiin 1960-luvulla ja saatiin valmiiksi 1990-luvulla. Tavoitteena oli lisätä viljelymaata, sillä alue on viljelykselle hyvin otollista. Tällöin ei kuitenkaan osattu arvioida, miten laajoja haitallisia vaikutuksia kuivattaminen tulisi aiheuttamaan Kirkkojärveen ja Vihtijokeen: rehevöityminen, mataloituminen, sinileväongelmat ja kalaston epätasapaino ovat seurausta menneistä valinnoista.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta syntyneitä haittoja on mahdollista vielä korjata. Useat esimerkit, kuten Huovanojan kosteikko ja Tervasenjärven kunnostus, osoittavat, että vesiluonnon tilaa voidaan parantaa yhdistämällä ekologiset tavoitteet ja maanomistajien tarpeet. Kirjavanjärven alue tarjoaa mahdollisuuksia laajempaan ennallistamiseen, mutta sen toteutus edellyttää hallinnollisia muutoksia, yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta.
Kirjavanjärven menneisyys
Kirjavanjärvi sijaitsi Vihdin kirkonkylän pohjoispuolella. Kirkonkylä perustettiin aikanaan kahden järven väliin: etelässä sijainneen Kirkkojärven ja pohjoisessa olleen Kirjavanjärven. Nämä järvet olivat yhteydessä toisiinsa Kirjavanjoen kautta, joka virtaa edelleen kylän länsipuolella.
Kirjavanjärven kuivattaminen alkoi 1960-luvulla osana laajempia valtakunnallisia maatalouden kehityshanketta. Kuivattamisen tavoitteena oli lisätä viljelyskelpoista maata sekä hallita alueen vesitaloutta ja tulvariskejä. Kuivatus ei ollut yksinkertainen tehtävä, sillä Kirjavanjärveä ei voitu tyhjentää laskemalla vettä pois luonnollisesti. Sen sijaan rakennettiin pumppuasema, joka oli välttämätön järven tyhjentämiseen ja alueen kuivana pitämiseen. Tänäkin päivänä – yli 60 vuotta myöhemmin – pumppausta on jatkettava, sillä vesi ei poistu järven syvänteestä ilman keinotekoista apua. Etenkin talvisin vettä kertyy altaaseen, koska jäätynyt maa ei läpäise sadetta ja sulamisvesiä.
Kuivatusprosessi kesti useita vuosikymmeniä ja saatiin lopullisesti päätökseen vasta 1990-luvulla. Se sisälsi muun muassa Olkkalanjoen ja Kirjavanjoen yhdistämisen suoraan toisiinsa sekä Huovanojan kanavoimisen Olkkalanjokeen. Tämä muutti alueen vesitaloutta merkittävästi.
Kuivattamisen vaikutukset vesistöihin
Kirjavanjärven kuivattaminen ja jokivesien uudelleenohjaus ovat aiheuttaneet merkittäviä haittoja koko Vihdin vesistöalueelle. Kirkkojärven ongelmat ovat pahentuneet vuosi vuodelta 1990-luvulta alkaen, ja tutkimusten mukaan sen syvyys on vähentynyt merkittävästi samaan aikaan kun vesi on samentunut erityisesti kesän loppua kohti.
Kala- ja vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä oli Helsingin sanomien haastateltavana 16.8.2023. Vesterinen kuvailee lehti jutussa Kirkkojärveä ”moniongelmaiseksi”. Hänen mukaansa järvi on matala ja rehevöitynyt, minkä lisäksi järveen laskeva Vihtijoki tuo järveen ravinteita laajalta valuma-alueelta. Suurin osa kuormituksesta tulee maataloudesta, mutta myös metsätalous sekä jäte- ja hulevedet vaikuttavat järven kuntoon. Vesterisen mukaan järven kuntoon vaikuttaa edelleen viereisen Kirjavanjärven kuivattaminen 60-luvulla. Ennen kuivattamista Vihtijoki virtasi Kirjavanjärven läpi puhdistaen jokivesiä ennen niiden päätymistä Kirkkojärveen. Nykyään joki virtaa pelloksi kuivatun Kirjavanjärven vierestä, ei sen kautta.
Kuivattamisen myötä Averia-järvestä ja koko ylemmältä Vihtijoen alueelta tuleva humus, kiintoaines ja ravinteet kulkeutuvat siis esteettä Kirkkojärveen. Ilman yläpuolisen vesistön suodatusta Kirkkojärvi on rehevöitynyt ja mataloitunut, minkä seurauksena se on suuren osan vuodesta kelvoton virkistyskäyttöön.
Kunnostustoimia ja mahdollisuuksia Kirjavanjärven Ennallistamiseen
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimassa LUMME-hankkeessa rakennettiin vuonna 2024 noin neljän hehtaarin kokoinen kosteikko Porintien varteen Vihdin kirkonkylän läheisyyteen. Kuten Kirjavanjärven pohja, tämän kosteikon alue on ollut pumppukuivatettuna viljelymaana tulvaherkkää ja kärsinyt merkittävistä vettymishaitoista. ”Huovanojan kosteikon perustamisen tavoitteena on pienentää alueen vesistökuormitusta, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa jäljelle jäävien peltomaiden viljelykelpoisuutta”, kuvailee LUVYn asiantuntija Juha-Pekka Vähä.
Huovanojan kosteikko toteutettiin peltomaalle kaivamalla. Peltoalueen läpi virtaavaa Huovanojaa levennettiin siten, että alueelle muodostui pysyvä noin 50cm syvä vesiallas, joka kykenee suodattamaan valumavesiä noin 300 hehtaarin alueelta. Huovanojan kosteikossa hyödynnetään uutta biosuodatusrakennetta ja virtauksen säätömahdollisuutta. Näiden avulla puhdistustehoa voidaan parantaa ja virtaamia tasata. Työ Huovanojalla jatkuu seuraavaksi Huovanojan alajuoksun kunnostamisella Kirjavanojan alueella, entisen Kirjavanjärven läheisyydessä.
Myös Virtavesien hoitoyhdistys Virho on kunnostanut Vihdissä Vihtijoen yläjuoksulla virta-alueita ja siten parantanut alueen vaelluskalojen elinmahdollisuuksia. Toimenpiteet on toteutettu hyvässä yhteistyössä paikallisten maa- ja vesialueen omistajien sekä Vihdin kunnan kanssa. Virhon aloittama yhteistyömalli voisi toimia esimerkkinä myös Kirjavanjärven mahdollisessa ennallistamisesta, jossa tarvittaisiin paljon yhteistyötä ja laajaa rahoitusta pitkäjänteisen kunnostuksen tueksi.
Yksi esimerkki Kirjavanjärveä vastaavan järven onnistuneesta kunnostamisesta on Tervasenjärvi, jonka kunnostusprojekti päättyi useiden vaiheiden ja usean kymmenen vuoden jälkeen 2017. Projektissa alue, jota aiemmin pidettiin ”suona”, muuttui merkittäväksi virkistyskalastuskohteeksi. Tervasenjärven esimerkki osoittaa, että pitkäjänteinen kunnostustyö voi palauttaa entisen järven sekä ekologisesti että virkistysarvoltaan elinvoimaiseksi vesialueeksi.
Miten sovittaa yhteen viljely ja vesi – esteet ja mahdollisuudet Kirjavanjärven ennallistamiselle
Kirjavanjärven pohja on erittäin hedelmällistä viljelymaata, minkä vuoksi olisi hyvä löytää sellainen kompromissi, joka turvaa sekä maanviljelyn edellytykset että vesiluonnon tarpeet. Kirjavanjärven pohjaa on käytännössä pakko muotoilla uudestaan, sillä kosteikko toimii ainoastaan kun se on veden peitossa ympäri vuoden. On myös selvittämättä, olisivatko alueen maanviljelijät halukkaita palauttamaan osan kuivatuista alueistaan takaisin vesistöksi tai kosteikoksi.
Kirjavanjärven kuivatukseen aikanaan myönnetty ympäristölupa tekee asiasta monimutkaisen: kun järven kuivattamiselle on aikanaan myönnetty lupa, se on myös velvoittava. Toisin sanoen maanomistajalla on lakisääteinen velvollisuus pitää alue kuivana, esimerkiksi pumppaamalla vettä alueelta pois tai huolehtimalla ojituksen kunnossapidosta. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yksittäinen viljelijä haluaisi ennallistaa maansa, hänellä ei ole siihen automaattisesti lupaa, eikä hän voi muuttaa tai purkaa kuivatusta omalla päätöksellään. Tämä valitettavasti rajoittaa alueen vapaaehtoista ennallistamista ja tekee ekosysteemin palauttamisesta hallinnollisesti haastavaa.
Tästä syystä viranomaisten tulisi tarkastella tehtyjä kuivatuslupia uudelleen, nykyisen lainsäädännön näkökulmasta ja harkita alueen palauttamista ennalleen. Pidän itse tärkeänä palauttaa Kirvavanjärven tila sellaiseen tilaan, jossa se voi toimia ilman jatkuvaa ylläpitoa ja keinotekoista veden pumppaamista. Kirjavanjärvellä voisi olla merkittävää potentiaalia kalastukseen, matkailuun ja luontoelämyksiin, edellyttäen, että vesistön tila paranee ja alueelle pääsy helpottuu.
✅ Kalastusmahdollisuudet – Kirkkojärven ja Vihtijoen vesistön elvyttäminen voisi palauttaa alueelle hyviä kalakantoja, kuten haukea, ahventa ja muita petokalalajeja.
✅ Retkeilyreitit ja virkistyskäyttö – Jos alueelle luotaisiin paremmat kulkuyhteydet ja opastetut reitit, se voisi houkutella enemmän luonnosta kiinnostuneita kävijöitä.
✅ Lintubongaus ja luontomatkailu – Kosteikkojen ja luonnollisten vesialueiden palauttaminen voisi tehdä alueesta merkittävän pesimä- ja levähdysalueen vesilinnuille.
✅ Veneily ja melonta – Jos Kirjavanjärven kunnostaminen tekisi Kirkkojärvestä kirkasvetisemmän, myös koko Hiidenveden virkistyskäyttö voisivat lisääntyä.
Kirjavanjärven tulevaisuus voidaan muuttaa, mutta se edellyttää tekoja. Näitä ovat muun muassa:
- ✨ Keskustelun avaaminen: Kunnan, maanomistajien, vesialueiden haltijoiden ja asiantuntijoiden on syytä kokoontua yhteiseen pyöreän pöytään tunnistamaan haasteet ja mahdollisuudet.
- 🏦 Lupaprosessien tarkastelu: Selvitetään mahdollisuudet muuttaa tai purkaa vanhoja ympäristölupia, jotka estävät ennallistamisen vapaaehtoista aloittamista.
- 🚧 Pilottikohteen suunnittelu: Valitaan osa Kirjavanjärven entistä pohjaa, jossa kokeillaan kosteikon palauttamista yhteensopivasti viljelyn kanssa.
- 💼 Rahoitus ja ohjelmat: Haetaan rahoitusta esimerkiksi Helmi-ohjelmasta, EU:n maaseuturahastosta tai LUVYn koordinoimista hankkeista.
- 📈 Seuranta ja viestintä: Tulosten seuranta ja avoin viestintä kasvattavat ymmärrystä sekä tukevat uusia toimenpiteitä.
Kirjavanjärvellä on ainutlaatuinen mahdollisuus osoittaa, miten paikallistasolla voidaan yhdistää luontoarvot ja maankäyttö käytännön teoiksi. Olisiko tämä mahdollinen suunta myös Vihtijoen ja Kirkkojärven tulevaisuudelle?
Markku A Suistolan ajatuksia 