Vihdin Kirkonkylä oli pitkään kunnan hallinnollinen ja historiallinen keskus. Aivan viime vuosina kylän saavutettavuus ja liikkumisen sujuvuus ovat jääneet jälkeen Nummelan taajama-alueesta. Joukkoliikenteen palvelutason heikentyminen ja puutteellinen liikkumisen infrastruktuuri ovat heikentäneet koko pohjoisen Vihdin vetovoimaa sekä arjen toimivuutta. Tämä tuntuu jo nyt sekä arkisissa matkoissa että koko alueen kehityksessä.
On siis syntynyt negatiivinen kierre, jossa palveluiden supistuminen ja joukkoliikenteen käytön väheneminen ruokkivat toisiaan. Tässä kirjoituksessa esitän ajatuksiani, miten tämä kierre saataisiin katkaistua ja Vihti voisi muuttua kohti ekologisesti kestävää liikkumista ja sujuvaa arkea. Miten Kirkonkylän ja koko Vihdin joukkoliikennettä voidaan vahvistaa, jotta se palvelisi paremmin kaikkia asukkaita, yrityksiä ja tulevaisuuden kasvua.
Palvelutason romahdus ja sen korjaaminen
Joukkoliikennepalveluiden kannattavuus riippuu yhdyskuntarakenteen eheydestä eli väestötiheydestä. Tätä mitataan väestötiheysindikaattorilla. On laskettu, että mikäli väestötiheys asuinalueella on vähintään 20 asukasta hehtaarilla, alueelle on mahdollista järjestää joukkoliikenne kannattavasti. Vihdissä tämä tiheys toteutuu käytännössä vain Nummelassa, Kirkonkylällä, Lankilassa ja Ojakkalassa.
Vuonna 2020 Kirkonkylän joukkoliikenteen palvelutaso laskettiin tasolle IV. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että vuorotarjonta supistui huomattavasti: vuoroja jäi jäljelle lähinnä arjen aamu- ja iltapäivähetkiin, jolloin ne palvelevat ensisijaisesti koululaisia ja työssäkäyntiä virka-aikaan (8-16). Näiden aikojen ulkopuolella yhteydet ovat harvassa, ja ne tukeutuvat pitkälti vain 2-tien kautta kulkeviin pikavuorobusseihin.
Huom: osa meistä työssäkävijöistä on vuorotyössä, toisinsanoen osa tekee töitä osin tai jatkuvasti ilta- tai yöaikaan. Työssäkäyvien ihmisten tarve käyttää joukkoliikennettä ei siis rajoitu pelkästään päiväsaikaan. Myös näiden ihmisten liikkuminen töihin on syytä turvata. On myös otettava huomioon harrastamiseen liittyvä liikkuminen. Nykyisessä tilanteessa joukkoliikenteen keinoin ei ole käytännössä mahdollista liikkua harrastuksiin ns. virka-ajan ulkopuolella ilta-aikaan tai viikonloppuisin.
Kirkonkylän ulkopuolella joukkoliikenneyhteydet ovat vielä harvemmassa, eivätkä ne mahdollista säännöllistä työssäkäyntiä tai asiointia ilman omaa autoa.
Tällä muutoksella on ollut laajempia vaikutuksia koko alueen kehitykseen. Esimerkiksi Stenkullan alueella, jossa on tarjolla kaavoitettuja ja kunnallistekniikaltaan valmiita omakotitalotontteja, tonttikauppa ei ole käynyt toivotusti edes reilun hinnanalennuksen jälkeen. Eräinä syinä pidetään huonoja liikenneyhteyksiä ja palveluiden vaikeaa saavutettavuutta.
Kirkonkylän kaupallinen elinvoima on heikentynyt. Useat liikeyritykset ovat joutuneet lopettamaan tai muuttaneet muualle asiakasvirtojen vähennyttyä. Vaikka esimerkiksi Koivissillan yritysalueella olisi sijainnillista potentiaalia, sinne ei ole saatu houkuteltua uusia toimijoita.
Vihdin kunta siirtyi ELY-vetoiseen joukkoliikenteeseen 3. kesäkuuta 2024. ELY-vetoisella mallilla alueelle luodaan yhtenäiset lipputuotteet, jolloin samat lipputuotteet käyvät kaikissa kunnan alueella liikennöivissä vuoroissa ja vuorotarjonta pysyy määritellyn sopimuskauden aikana vakaana. Valitussa mallissa Ely ja mukana olevat kunnat jakavat liikenteen hankinnan kustannukset, mutta saavat myös liikenteestä tulevat lipputulot. Kustannusarvio liikenteen hankinnasta on Vihdin kunnalle noin 1,6 miljoonaa euroa per vuosi eli noin 55 Euroa per kuntalainen. Vuoden 2022 tilanteeseen verrattuna joukkoliikenteen kustannukset kasvoivat Vihdissä noin 800 000 eurolla. Vihti sijoittuu tällä investoinnillaan Uudenmaan kuntien välisessä vertailussa joukon häntäpäähän:
- Vihtiä huomattavasti pienempi 6000 asukkaan Siuntio käyttää HSL:n kautta 1,4 miljoonaa (225 Euroa per kuntalainen)
- Vihtiä hiukan suurempi Kirkkonummi käyttää HSL:ään 6.7 miljoonaa (160 Euroa per kuntalainen)
- Vihtiä hiukan suurempi Tuusulan kunta käyttää HSL:ään 4,2 miljoonaa (105 Euroa per kuntalainen)
- Vihtiä hiukan suurempi naapurimme Nurmijärvi ei ole mukana HSL:ssä ja käyttää noin 3,3 miljoonaa (73 Euroa per kuntalainen)
Helpoin ja nopein ratkaisu negatiivisen kehityksen kääntämiseen olisi joukkoliikenteen palvelutason korottaminen Kirkonkylän yhteyksissä tasolle III. Tämä konkreettinen toimi lisäisi vuoroja Kirkonkylän ja Nummelan välille ruuhka-aikoina ja myös muina aikoina. Osa Kirkonkylän uusista yhteyksistä voisi suuntautua itä-länsi -suuntaisesta, mikä voisi parantaa myös Otalammen alueen yhteyksiä Helsinkiin ja muualle Vihtiin.
Näin toteutettu joukkoliikenne palvelisi tehokkaasti niin koululaisia kuin muitakin opiskelijoita ja työmatkaliikennettä, ja palauttaisi alueelle sen liikkumisen perustan, jolle rakentaa elinvoimaa ja kasvua. Investointi ei valitettavasti vielä palauttaisi investointia naapurikuntien tasolle, mutta auttaisi merkittävästi pohjoista Vihtiä.
Joukkoliikenteen vieminen raiteille voisi olla tapa, jolla Vihti voisi päästä samalla tasolle alueen muiden Uudenmaan kuntien kanssa – tästä lisää seuraavissa kappaleissa.
Poikittaisliikenne: reitit eivät kohtaa ihmisten arkea
Vihdin liikenne perustuu vahvasti valtaväylien suuntiin: Turuntien ja Porintien varrelle. Aiemmin kunnassa oli myös kohtuullisia itä–länsi-suuntaisia yhteyksiä, erityisesti Nurmijärven kautta Klaukkalan ja Kehä III:n suuntaan Helsinkiin. Näillä reiteillä oli merkitystä erityisesti työmatkaliikenteessä ja opiskeluyhteyksissä, mutta yhteyksiä on sittemmin karsittu rajusti. Poikittaisliikenteen puute on tehnyt Vihdistä entistä riippuvaisemman yksityisautoilusta, ja samalla vähentänyt mahdollisuuksia työn, opiskelun ja palveluiden saavutettavuuteen lähikunnissa.
Vuonna 2021 aloitettu Myyrmäki-pilotti avasi Kirkonkylästä yhteyden Vantaan suuntaan. Tämä reitti palvelee erityisesti Vantaan ja Länsi-Helsingin suuntaan kulkevia työmatkalaisia ja opiskelijoita, ja tarjoaa esimerkin siitä, miten uudenlaisilla yhteyksillä voidaan parantaa poikittaista saavutettavuutta. Nykyinen yhteys Myyrmäkeen tulisi säilyttää, lisätä sen markkinointia ja kehittää kokemusten perusteella uusia vastaavia yhteyksiä esimerkiksi Klaukkalaan ja Aviapolikseen, jotta Vihdin saavutettavuus paranee kokonaisuudessaan. Erityisesti Klaukkalaan suuntautuva yhteys olisi tärkeä vihtiläisille lukio-opiskelijoille: Nurmijärven Klaukkalassa sijaitsee Arkadian yhteislyseo, joka tarjoaa laajan yleislinjan, taidelinjan ja mahdollisuuden urheiluvalmennukseen. Näistä syistä monet Pohjois-Vihdin lukioikäiset ovatkin valinneet Arkadian opinahjokseen, ja sujuva joukkoliikenneyhteys tukisi heidän koulumatkojaan ja opiskelumahdollisuuksiaan merkittävästi. Tämän kaltaisia kokeiluita tarvitaan lisää, jotta voimme vastata nykypäivän liikkumisen tarpeisiin joukkoliikenteellä.
Karjaanrata – vanha raide, uusi mahdollisuus
Karjaanrata eli Hanko–Hyvinkää-rata on rakennettu alun perin 1870-luvulla palvelemaan Hangon sataman ja sisämaan välistä tavaraliikennettä. Henkilöliikenne radalla loppui Vihdin osalta vuonna 1983, minkä jälkeen rata jäi lähes kokonaan tavaraliikenteen käyttöön. Radan merkitys oli aikanaan suuri, kun Hangosta vietiin tavaraa ja matkustajia sisämaahan ja edelleen Helsinkiin. Vuosikymmenten saatossa henkilöliikenne väheni, ja rata jäi pitkälti tavaraliikenteen käyttöön.
Hanko–Hyvinkää-rata on nyt sähköistetty päästä päähän, ja teknisesti valmis uudelle henkilöliikenteelle. Karjaa–Hanko-osuudella kulkee jo matkustajajunia, ja vuonna 2025 VR aikoo aloittaa kokeilun, jossa Hangosta ajettaisiin Hyvinkään kautta Helsinkiin viiden viikon ajan kesäisin. Mikäli kokeilu onnistuu, VR on luvannut laajentaa liikennöintiä Karjaa-Hyvin välillä.
Rata kulkee Vihdin läpi, mutta kunnasta puuttuvat nykyvaatimukset täyttävät seisakkeet. Vaikka radan varrella on edelleen vanhoja asemarakennuksia, modernit taajamajunat edellyttävät uusia seisakkeita, jotka vastaavat nykyisiä esteettömyys-, turvallisuus- ja saavutettavuusvaatimuksia. Seisakkeiden yhteyteen tulisi lisäksi panostaa riittävään liityntäpysäköintiin, pyöräparkkiratkaisuihin ja hyvään valaistukseen, jotta matkustaminen olisi sujuvaa ja turvallista kaikille käyttäjäryhmille. Väliaikaisen seisakkeen rakentaminen Nummelan lisäksi Otalammen, Selin, Ojakkalan, Lankilan ja Kuoppanummen lähelle olisi niitä konkreettisia tekoja, joilla Vihti saataisiin osaksi uutta rautatieverkkoa ja muuta Suomea. Hanke edellyttää toteutuessaan myös VR:n ja kuntien yhteistyötä, sekä investointeja infrastruktuuriin.
On kuitenkin huomioitava, että Ely ei voi operoida rautatieliikennettä, toisin kuin maantieliikennettä. Tämä tekee rautatieliikenteen järjestämisestä kunnille haastavamman, sillä se vaatii erillisiä sopimuksia ja investointeja. Karjaanrata voisi silti tarjota nopean ja kestävän yhteyden Vihdistä sekä länsirannikolle että pääkaupunkiseudulle – mikäli hallinnolliset ja tekniset esteet saadaan ratkottua.
Lentokenttäyhteys – lähellä, mutta silti liian kaukana
Helsinki-Vantaan lentoasema on vain muutama kymmenen kilometrin päässä Vihdistä, mutta tällä hetkellä matkustaminen kentälle julkisilla voi kestää jopa kaksi tuntia tai enemmän. Suorat yhteydet Helsinki-Vantaan ja Vihdin välillä puuttuvat, ja liityntämatkat ovat hitaita ja epäluotettavia.
Helsinki-Vantaan lentoasema palvelee vuosittain yli 20 miljoonaa matkustajaa, ja se on yksi Suomen vilkkaimmista liikenteen solmukohdista. Lentokentälle suuntautuva liikenne on vilkasta erityisesti aamuisin ja iltaisin, kun sekä kotimaan että ulkomaan lennot lähtevät ja saapuvat. Vihdin ja muun Länsi-Uudenmaan alueen heikot yhteydet lentoasemalle muodostavat selvän saavutettavuusongelman sekä asukkaille että yrityksille. Nopeat ja suorat yhteydet lentokentälle ovat tärkeä vetovoimatekijä niin uusille asukkaille kuin elinkeinoelämälle.
Ratkaisuna voisi toimia kutsu- tai tilausliikenne ruuhka-aikoina. Bussiyhteyden tulisi kulkea Nummelasta Kirkonkylän ja Otalammen kautta vähintään lentoradan (P-juna) varrella sijaitseville asemille, kuten Vehkalaan, Vantaankoskelle, Martinlaaksoon tai Myyrmäkeen. Näiltä asemilta on sujuva junayhteys suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Esimerkiksi aamulentojen yhteyteen suunniteltu linja-autopalvelu voisi tarjota toimivan liitynnän, mikä lyhentäisi matka-aikoja ja parantaisi yhteyksien luotettavuutta. Kokeilu olisi mahdollista toteuttaa pienimuotoisesti ja skaalata kysynnän mukaan.
Arjen matkat ratkaisevat – kunnan sisäinen liikkuminen keskiöön
Suurin osa vihtiläisten päivittäisistä matkoista tapahtuu oman kunnan sisällä. Päiväkotiin, kouluun, harrastuksiin, kirjastoon ja terveyspalveluihin kulkeminen edellyttää usein autoa. Monissa perheissä osa näistä matkoista voitaisiin tehdä bussilla tai pyörällä, jos vaihtoehtoja olisi.
Kunnan sisäisen liikenteen haasteena on, että nykyiset vuorot eivät palvele riittävästi arjen asiointitarpeita. Päivän aikana tehtävät matkat, kuten lasten vienti ja haku koulusta, iltapäiväharrastuksiin kulkeminen tai asiointi palveluissa, vaativat säännöllisiä ja luotettavia liikenneyhteyksiä. Lisäksi liikenteen suuntautuminen pääasiassa pääväylien varrelle jättää osan taajamista ja kyläkeskuksista heikolle palvelutasolle.
Pyöriä ei kuitenkaan uskalleta jättää pysäkille ilkivallan pelossa, eikä pitkän matkan busseihin saa näitä kulkuvälineitä mukaan. Ratkaisuna voisi toimia matalalattiaiset taajamabussit sekä haja-asutusalueilla kutsuliikenne pikkubusseilla, jotka joustavat reiteissä ja aikatauluissa. Matalalattiabussit mahdollistavat myös lastenvaunujen ja -rattaiden kuljettamisen bussissa turvallisesti, poistamatta lasta vaunuista.
Kutsuliikenteen kuljettaja voisi auttaa matkustajia ja noutaa tarvittaessa kotiovelta. Samalla olisi syytä rakentaa suojattuja ja valaistuja pyöräkatoksia keskeisille pysäkeille, jotta pyöräilyn ja kevyen liikenteen käyttäjien olisi turvallista ja houkuttelevaa yhdistää pyöräily osaksi joukkoliikennematkaa.
Kunnan sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen parantaisi arjen sujuvuutta, vähentäisi autoilun tarvetta ja loisi vahvempaa yhteyttä kuntakeskusten ja asuinalueiden välille. Se myös tukisi erityisesti lapsiperheiden, iäkkäiden ja autottomien mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti kunnan palveluihin ja yhteisölliseen elämään.
Konkreettiset tavoitteet Vihdin joukkoliikenteen parantamiseksi
Joukkoliikenteen kehittäminen Vihdissä edellyttää selkeitä tavoitteita ja päämääriä. Näitä ovat:
- Palauttaa Vihdin Kirkonkylän joukkoliikenteen palvelutaso vähintään tasolle III ja turvata sujuvat yhteydet Nummelan sekä Otalammen kautta Helsinkiin ja Lentokentälle.
- Tuoda yöbussit Vihtiin kaikkina viikonpäivinä, ei ainoastaan perjantai- ja lauantaiöinä. Tämä mahdollistaisi ilta- ja yöliikkumisen työn, opiskelun ja vapaa-ajan tarpeisiin.
- Turvata joukkoliikenteen esteettömyys ja saavutettavuus myös taajamien sisällä, jotta myös iäkkäät, liikuntarajoitteiset ja autottomat voivat kulkea sujuvasti.
Joukkoliikenne ei ole vain reittejä ja vuoroja, vaan osa elinvoimaista, saavutettavaa ja kestävää kuntaa. Vihdin tilanteessa ei tarvita suuria läpimurtoja, vaan sarja pieniä, konkreettisia tekoja, jotka vastaavat nykyisen arjen tarpeisiin.
Kun liikkuminen helpottuu, Vihtiin muuttaminen ja vihtiläisten arki helpottuvat – silloin koko Vihti voittaa.
Markku A Suistolan ajatuksia 