Kuntalaisten osallistaminen ja avoimuus päätöksenteossa ovat peruspilareita hyvälle hallinnolle. Kun ihmiset kokevat, että heidän äänensä kuuluu ja tieto liikkuu avoimesti, luottamus viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin vahvistuu. Mutta miltä hyvä hallinto näyttää käytännössä? Entä kun avoimuus ja osallistaminen unohtuvat?
Hallinnon oikeusperiaatteet
Kuntaliiton (2013) mukaan hyvää hallintoa ohjaavat keskeiset oikeusperiaatteet:
- Yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen.
- Tarkoitussidonnaisuuden periaate edellyttää, että viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia, eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin.
- Objektiviteettiperiaate korostaa asiallista ja puolueetonta toimintaa.
- Suhteellisuusperiaate velvoittaa mitoittamaan toimenpiteet niin, ettei kenenkään oikeuksia tai etuja rajoiteta enempää kuin haitan tai vaaran poistaminen edellyttää.
- Luottamuksensuojaperiaate takaa yksilölle oikeuden luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen.
Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvat myös:
- Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus,
- Neuvontavelvollisuus,
- Hyvän kielenkäytön vaatimus, ja
- Viranomaisten yhteistyövelvoite.
Nämä periaatteet muodostavat hyvän hallinnon selkärangan ja tukevat osallistavaa ja avointa päätöksentekoa.
Hyvän hallinnon esimerkki: Avoin kaavoitushanke
Kuvitellaan kaupunki, joka suunnittelee uutta asuinaluetta. Jo ennen varsinaisen kaavoituksen aloittamista kaupunki järjestää kaikille avoimen ideointityöpajan sekä verkkokyselyn, jossa kuntalaisilta kysytään toiveita alueen kehittämisestä. Tiedotus on aktiivista: sosiaalisessa mediassa, paikallislehdessä ja kaupungin nettisivuilla jaetaan selkeää tietoa siitä, mikä on päätösprosessin aikataulu ja miten jokainen voi osallistua.
Työpajoissa syntyy luovia ehdotuksia — esimerkiksi viheralueiden ja kevyenliikenteen reittien korostamista. Kaupunki ottaa kuntalaisten ideat tosissaan: osa ehdotuksista päätyy mukaan lopulliseen kaavaehdotukseen. Prosessin aikana kaikki materiaali on avoimesti saatavilla verkossa, ja kaavoituksen valmistuttua kaupunki kertoo, mitä palautteita saatiin ja miten niihin vastattiin.
Tuloksena syntyy alue, jossa asukkaat tuntevat, että he ovat itse olleet mukana rakentamassa omaa lähiympäristöään.
Vähemmän hyvän hallinnon esimerkki: Suljettu kyläkoulu
Toisaalla pienessä kunnassa päätetään yllättäen lakkauttaa kyläkoulu. Asiasta ei tiedoteta etukäteen, vaan päätös tehdään nopeasti virkamiestyönä, perustuen sisäisiin talousraportteihin, joita ei julkaista kuntalaisille. Vasta kun kouluverkon muutokset tulevat julki paikallislehden kautta, vanhemmat ja oppilaat saavat tietää asiasta — ja he tuntevat itsensä ohitetuiksi.
Kuntalaiset järjestävät protesteja ja keräävät nimiä adressiin, mutta koska prosessi on jo pitkällä, vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Luottamus kunnan päättäjiin heikkenee, ja tilanne jättää mainetahran paikalliseen hallintoon.
Miten huonoista tai lainvastaisista päätöksistä voi valittaa?
Mikäli kuntalainen kokee, että kunnan tekemä päätös on huono, virheellinen tai lainvastainen, siihen voi hakea muutosta. Kuntalaki määrää kuntalaisen oikeudesta tehdä:
- Oikaisuvaatimus: Ennen varsinaista valitusta on useimmiten tehtävä oikaisuvaatimus asianomaiseen viranomaiseen. Siinä vaaditaan päätöksen muuttamista.
- Kunnallisvalitus: Jos oikaisuvaatimus ei johda toivottuun tulokseen tai jos päätökseen voi suoraan hakea muutosta, kuntalainen voi tehdä kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen.
- Hallintovalitus: Tietyistä hallintopäätöksistä (esimerkiksi lupa- ja valvonta-asioissa) voi suoraan valittaa hallintotuomioistuimeen.
Valitusaika on tyypillisesti 14 tai 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valituksen tueksi on suositeltavaa esittää selkeät perusteet siitä, miksi päätös on virheellinen tai lainvastainen.
Huolellinen dokumentointi, avoimuuden vaatiminen sekä aktiivinen osallistuminen päätöksenteon eri vaiheissa tukevat sekä kuntalaisten oikeusturvaa että hyvän hallinnon toteutumista.
Avoimuutta kuntiin ja päätöksentekoon
Esimerkit avoimesta kaavoitushankkeesta ja suljetusta kyläkoulusta osoittavat konkreettisesti, miten hyvä avoimuus ja osallistaminen rakentavat luottamusta, kun taas niiden puute rapauttaa sitä. Hyvä hallinto perustuu vahvasti oikeusperiaatteiden noudattamiseen, avoimeen tietopohjaan ja kansalaislähtöiseen toimintaan.
Kenelläkään ei ole yksin ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin — siksi yhteistyö, ideointi ja yhteiskehittäminen ovat välttämättömiä kunnallisen päätöksenteon kehittämisessä.
Avoimuus ja osallistaminen eivät ole lisäosioita hyvässä hallinnossa — ne ovat sen ydin. Kuntapäätöksenteon kehittämisessä jokaisella kunnalla on mahdollisuus valita suunta: rakennetaanko luottamusta ja yhteisöä vai kavennetaanko vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Kutsun kaikki kuntapäättäjät, viranhaltijat ja kuntalaiset miettimään: mitä voisimme tehdä vielä avoimemmin, vielä osallistavammin eli vielä paremmin?
Lähteet
- Kuntaliitto (2013). Osaava kunta. Avoimuus, vuorovaikutus ja osaaminen kunnan menestystekijöinä.
- Toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmä (2024). Hyvän tietopohjan kriteereitä.
- Sitra (2024). Miten päätöksenteosta tehdään kansalaislähtöistä?.
Markku A Suistolan ajatuksia 