Kuntalaisten osallistaminen ja avoimuus päätöksenteossa ovat peruspilareita hyvälle hallinnolle. Kun ihmiset kokevat, että heidän äänensä kuuluu ja tieto liikkuu avoimesti, luottamus viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin vahvistuu. Mutta miltä hyvä hallinto näyttää käytännössä? Entä kun avoimuus ja osallistaminen unohtuvat? Hallinnon oikeusperiaatteet Kuntaliiton (2013) mukaan hyvää hallintoa ohjaavat keskeiset oikeusperiaatteet: Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvat myös: Nämä periaatteetJatka lukemista ”Avoimuudesta voimaa — Näin rakennamme paremman hallinnon”
Kirjoittaja-arkisto:markkuasuistola
Liikkumisen este vai mahdollisuus? Vihdin joukkoliikenne uudelleenajattelun tarpeessa
Vihdin Kirkonkylä oli pitkään kunnan hallinnollinen ja historiallinen keskus. Aivan viime vuosina kylän saavutettavuus ja liikkumisen sujuvuus ovat jääneet jälkeen Nummelan taajama-alueesta. Joukkoliikenteen palvelutason heikentyminen ja puutteellinen liikkumisen infrastruktuuri ovat heikentäneet koko pohjoisen Vihdin vetovoimaa sekä arjen toimivuutta. Tämä tuntuu jo nyt sekä arkisissa matkoissa että koko alueen kehityksessä. On siis syntynyt negatiivinen kierre, jossaJatka lukemista ”Liikkumisen este vai mahdollisuus? Vihdin joukkoliikenne uudelleenajattelun tarpeessa”
Järvi vai pelto? Kirjavanjärven ennallistaminen on ratkaisu Hiidenveden haasteisiin
Kirjavanjärven kuivattaminen Vihdin kirkonkylän pohjoispuolella on vuosikymmenten aikana muuttanut merkittävästi alueen vesitaloutta, ekologiaa ja maisemaa. Järven kuivatus aloitettiin 1960-luvulla ja saatiin valmiiksi 1990-luvulla. Tavoitteena oli lisätä viljelymaata, sillä alue on viljelykselle hyvin otollista. Tällöin ei kuitenkaan osattu arvioida, miten laajoja haitallisia vaikutuksia kuivattaminen tulisi aiheuttamaan Kirkkojärveen ja Vihtijokeen: rehevöityminen, mataloituminen, sinileväongelmat ja kalaston epätasapaino ovatJatka lukemista ”Järvi vai pelto? Kirjavanjärven ennallistaminen on ratkaisu Hiidenveden haasteisiin”
Pitäisikö Vihdin perustaa oma energiayhtiö?
Energiamarkkinat ovat murroksessa. Kuntien roolia energiantuotannossa ovat muuttaneet ilmastonmuutoksen torjuminen, energian omavaraisuuden lisääminen ja kuluttajien kasvavat odotukset uusiutuvan energian käytöstä. Monet kunnat ovat jo tarttuneet haasteeseen perustamalla omia energiayhtiöitään. Voisiko myös Vihti liittyä tähän joukkoon ja perustaa oman energiayhtiön, joka tuottaisi ja myisi kaukolämpöä ja sähköä kuntalaisille, yrityksille ja kunnalle itselleen? Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan VihdinJatka lukemista ”Pitäisikö Vihdin perustaa oma energiayhtiö?”
Vihti ja Kurikka: Energiasektorin omistajuuden vaihtoehtoinen tarina
1990-luvulla Vihti oli yksi monista kunnista, jotka omistivat osuuden paikallisista energiayhtiöistä. Vuonna 1993-1994 Imatran Voima osti Vihdin Sähkö Oy liiketoiminnan yhteensä 100 miljoonalla markalla tarjouskilpailun jälkeen – vähemmistöomistajille tarjottiin 2 600 markkaa osakkeelta. Vihti, kuten monet muutkin uudenmaan kunnat, tarttui tarjoukseen ja päätti myydä omistuksensa 21 miljoonalla markalla. Tämä päätös toi kunnalle lyhytaikaista taloudellista hyötyä,Jatka lukemista ”Vihti ja Kurikka: Energiasektorin omistajuuden vaihtoehtoinen tarina”
Vihdin Kirkonkylän ranta-alueen saneeraus
Olen jo pitkään toivonut, että Vihdin Kirkonkylän ranta-alueen suunnittelu etenisi, ja että me alueen asukkaat saisimme nauttia muutoksesta. Ranta-alue on melko laaja alue, joka alkaa Olkkalanjoen rannalta ja jatkuu venerannan ja Kirkonkylän uimarannan ohi aina Pappilanpellon asutusalueelle saakka. Näihin päiviin asti aluetta on kehitetty ja suunniteltu pienehkö pala kerrallaan, mikä asia näkyy nykytilassa melko selvästi.Jatka lukemista ”Vihdin Kirkonkylän ranta-alueen saneeraus”
Tietoturvaa ei saa laiminlyödä Sote-uudistuksessa
Suomen rikoshistorian laajin tapaus Kuinka moni muistaa vielä Suomen rikoshistorian laajimman rikostapauksen vuodelta 2020? Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto oli ja on edelleen rikostapaus, jossa on ylivoimaisesti eniten sekä rikosuhreja (yli 30 000) ja myös rikosilmoituksia (yli 25 000) Suomessa. Seuraukset ovat olleet vakavia niin uhreille kuin palvelun tarjonneelle yritykselle. Tiedot tuhansien uhrien luottamuksellisista keskusteluista psykiatrien kanssaJatka lukemista ”Tietoturvaa ei saa laiminlyödä Sote-uudistuksessa”
Tietojärjestelmät ovat Soten tukiranka ja turva
Kaikkien organisaatioiden taustalla ovat tietojärjestelmät – eli lyhennettynä ICT-järjestelmät. ICT tulee englanninkielen sanoista “information and communication technology”, suomeksi tieto- ja viestintätekniikka. Jokainen organisaatio tarvitsee jonkinlaisia ICT-järjestelmiä tai -palveluita. Niitä ovat esimerkiksi it-infrastruktuuri, pilvipalvelut, konesalipalvelut ja ohjelmistot. Aina kun Soten asiakas käy vastaanotolla, saa lääkemääräyksen, tukivälineitä tai hoivaa, taustalla on lukuisia kirjauksia APTJ-järjestelmään (Asiakas- ja PotilasTietoJärjestelmään).Jatka lukemista ”Tietojärjestelmät ovat Soten tukiranka ja turva”
On aika maksaa Soten teknologinen “velka” pois
Sote-järjestelmiin on kertynyt teknologista “velkaa”, koska niihin on jo vuosia tehty vain välttämättömimmät uudistukset, kehitystyöt ja muut päivitykset. Länsi-Uudellamaalla on eri kunnissa käytössä yli kolmekymmentä sote- ja yli sata eri hallinnon ICT-järjestelmää. Jokainen alueen kunnista ja kuntayhtymistä on aikoinaan luonut oman tapansa järjestää tietojärjestelmät. Kokemus on valitettavasti osoittanut, että tämä on usein tarkoittanut edullisinta eikäJatka lukemista ”On aika maksaa Soten teknologinen “velka” pois”
Vastaukseni Sanoman aluevaalikoneeseen
”On aika olla eri mieltä – Vaalikone kaivaa eroja, jotta myös yllättäviin ehdokkaisiin voi tutustua” VAALIKONEVASTAUKSENI VAALIKONEVASTAUKSET HS, AL, SK ”Julkisten terveyspalvelujen maksullisuus on hyvä asia.”Vastaukseni: Osittain eri mieltäPerusteluni: ”Asiakasmaksujen alentaminen on suuri asia pienituloisille, mutta asiana lähes merkityksetön kuntien ja hyvinvointialueiden taloudelle. Kaksikymmentä euroa voi monelle ratkaista, onko varaa näyttää hoitajalle kipeytynyttä polvea, vaiJatka lukemista ”Vastaukseni Sanoman aluevaalikoneeseen”
Markku A Suistolan ajatuksia 