Miksi joukkoliikenne ja HSL on Vihdille hyvä sijoitus?

Tämä kirjoitus sai alkunsa Facebook-keskustelussa jo muutama kuukausi sitten. Vihdin kunnassa on käyty ajoittain varsin värikästä keskustelua siitä, miten kunnan vetovoimaa tulisi kehittää. Ikävä totuus on, että Vihdissä muuttotappiota on esiintynyt oikeastaan kaikkiin ympäröiviin kuntiin, ilmeisistä kunnan vetovoimaa lisäävistä tekijöistä huolimatta. Syitä on koetettu etsiä eri suunnista, ja yhdeksi tärkeimmistä on esitetty puutteelliset joukkoliikennepalvelut. Kerron niistä ensin taustaa ja kerron sitten oman tulkintani kehitysehdotuksen kera.

Ennen vuotta 2018 Vihdissä oli voimassa oma, yhteiskunnan tukema lipputuote, Vihti-lippu. Vihti-lipun ajatuksena oli, että kunta maksoi tukea liikennevuorojen järjestäjille. Kuluttaja puolestaan sai matkustaa tietyllä vakiosummalla sovitun pituisen ajan rajoituksetta. Vihti-lippu oli melko suosittu tuote ja esimerkiksi vuonna 2013 sen piirissä tehtiin yli 200 000 matkaa. Tilastojen valossa suosituinta oli matkustus Otalampi-Nummela-Helsinki vyöhykkeellä. Tämä käy ilmi Ely-keskuksen raportista vuodelta 2014. Kunta oli tuolloin subventoinut eli tukenut liikennettä yli 500 000 Eurolla vuositasolla, mikä tarkoittaa karkeasti arvioiden noin kahden ja puolen euron tukea per matka. Vihti-lippu päättyi kuitenkin 31.12.2017 ”lainsäädännöllisistä syistä”. Kunnat eivät enää saaneet korvata ”markkinaehtoisessa liikenteessä matkustavien kuntalaisten matkojen alennusosuutta liikennöitsijöille”. Ennen vuotta 2018 Vihti-lippu oli myös verottajan määrittelemä halvin kulkuneuvo asunnon ja työpaikan välisen matkakustannusten määräytymiseen. Näin oli siis siitä riippumatta, mitä kulkuneuvoa henkilö oli todellisuudessa käyttänyt matkaansa.

Olen usein oikaissut erilaisia väärinkäsityksiä matkakustannusten määräytymisestä ja niiden vaikutuksesta veroihin. Tarkemmat tiedot löytyvät verottajan sivuilta, mutta otan tässä vapauden siteerata muutamaa avainkohtaa:

• Matkakulut vähennetään ansiotuloista, ei suoraan veroista. Matkakulut siis pienentävät verotettavan ansiotulon määrää.
• Vaikutuksen voi arvioida kertomalla matkakuluvähennyksen  eli omavastuun jälkeen jäljelle jäävän määrän omalla lisäveroprosentilla.
• Verottajan sivuilla on hauskasti esimerkkinä ”Markku”, jonka ansiotulot ovat 40 000 euroa vuodessa. ”Markulla” on matkakuluja 4 400 e vuodessa, mistä seuraa että ”Markun” vähennettävien matkakulujen määrä on siis 3 650 e (omavastuu 750e). ”Markun” 4 400 e matkakulut vähensivät hänen maksamiensa verojen määrää 1 600 e.
• Jos oma auto on ainoa saatavilla oleva matkustustapa, sen käytöstä on mahdollista vähentää 0,25e per kilometri, kuitenkin enintään 7000e vuodessa (omavastuun jälkeen). Tällainen määrä kilometrejä tulee täyteen helposti jo esimerkiksi liikkumalla päivittäin Vihdin Kirkonkylältä Helsingin keskustaan (100km päivässä).

Miksi joukkoliikenne on niin hyvä sijoitus?

Vihti-lipusta luopuminen tuli Vihdin kunnalle kalliiksi useammalla kuin yhdellä tavalla. Ensinnäkin se heikensi joukkoliikenteeseen tottuneiden kuntalaisten palvelua merkittävästi ja nosti hintoja paikoitellen lähes 100% kuukaudessa.

Toisekseen se pakotti joukon työssäkäyviä ihmisiä joko muuttamaan kunnasta tai ostamaan auton tai jopa kaksi. Tästä on seurannut pahenevia ruuhkia kuntaa halkoville pääväylillä, sekä Espoon ja Helsingin sisäänajoreiteillä. Muuttaneiden ihmisten suoraan kunnalle maksamien verotulojen lisäksi meiltä on kadonnut kaikki se muu taloudellinen toimeliaisuus, joka syntyy arjen ostoksista kuntaan.

Kolmas, ja hiukan vaikeammin laskettava haitta ovat lisääntyneiden matkakustannus vaikutus vähennyksinä kunnan talouteen. Luoteis-Uusimaa uutisoi 3.9.2019 julkaistussa jutussaan: ”Verotulot ovat sakanneet, edessä voi olla isojakin leikkauksia – Vihdin kunnan talouden tasapainottaminen alkaa”. Lehti aloittaa kirjoittamalla: ”Vihdin kunnan taloustilanne on heikentynyt kuluvan vuoden aikana rajusti verotulokertymien vähentymisen takia”. Lehti jatkaa myöhemmin: ”tuoreimpien ennusteiden mukaan verotulot jäävät peräti 6,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota pienemmäksi.” Jos jokainen kunnan noin 6000 pendelöivästä asukkaasta sai vaikka vain 1000e suuremmat vähennyksen verotukseensa, selittyy suuri osa tuosta verotulojen laskusta pelkästään matkavähennyksillä. En toki väitä että summa olisi otettu pelkästään Vihdin kunnan verotuloista, mutta ajankohtien yhtäläisyys on suoraan häkellyttävä.

Olemmeko siis menettäneet Kirkonkylän hammashuollon, tuntikehyksen ja tukiopetuksen tunteja, perhetyön resursseja sekä kunnan työntekijöiden etuja vain sen vuoksi, että torppasimme HSL:ään liittymisen vuonna 2018?

Vihdin kunnanvaltuusto äänesti HSL:ään liittymistä vastaan kokouksessaan 10.12.2018. HSL:ään liittymisen puolesta äänestivät SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto. HSL:ään liittyminen olisi alkanut suunnitelmissa 1.1.2020 ja olisi tuonut kaikki vihtiläiset yhden D-vyöhykkeen piiriin. ABCD-vyöhykkeen lipulla olisi saanut matkustaa koko nykyisen HSL-alueen kattavasti, yhdellä lipputuotteella. Helsingin keskustasta katsottuna Espoon ja Vantaan kaukaisimmat osat muodostavat vyöhykkeen C. Kirkkonummi, Siuntio, Tuusula, Kerava ja Sipoo muodostavat vyöhykkeen D. Tällä hetkellä esimerkiksi Sipoolainen aikuinen maksaa kunnan sisäisestä D-vyöhykkeen lipusta 62,70e kuukaudessa ja ABCD lipusta 142,70e kuukaudessa. Jos näitä suhteuttaa Vihdin kunnassa tyypillisiin kuluihin, siis pitkänmatkan bussilippuun ja HSL:n AB-alueen maksuun, voidaan todeta että HSL kortti maksaa kalleimmillaankin yli 60% vähemmän kuin nykyiset lipputuotteet halvimmillaan. Ei ole siis mikään ihme, että joukkoliikenteen käyttäjät eivät halua muuttaa kuntaamme.

HSL-lippujärjestelmään liittyminen tuo mukanaan takaisin Vihti-lipun myötä menetetyt verotulot. Jos verottajan esimerkin ”Markku” todella siirtyisi HSL-lipun vaikutuspiiriin, hänen verottajalta saamansa hyvitys pienenisi 1600 eurosta vuodessa noin 200 euroon, vaikka hän ostaisi HSL-vyöhykkeen kalleimman lipputuotteen. Verottajan antama hyvitys pienenisi siis 87,5%. Tämän erotuksen voi sitten jokainen mielessään kertoa kunnasta tällä hetkellä pendelöivien henkilöiden määrällä (arviolta 6000).

HSL-lippujärjestelmästä on myös menoja kunnalle. Luoteis-Uusimaa lehden mukaan vuonna 2018 Vihdin kunnan tukemia HSL-lippuja myytiin 2 214 kpl ja kunnan kompensaation suuruus oli 153 048 euroa. Tuki oli laskenut jonkin verran vuodesta 2017, jolloin käytössä oli vielä Vihti-lippu: lippuja myytiin 2 606 kpl ja kunnan kompensaation suuruus oli 180 442 euroa. Tämän lisäksi HSL:n piiriin tulisivat nyt ELYn kanssa toteutettavat ostolinjat, joista voidaan arvioida tulevan jonkin verran enemmän kuluja nykyiseen verrattuna. HSL-jäsenyys ei myöskään yksistään takaa, että kunnan joka kolkka saadaan joukkoliikenteen piiriin. HSL on kuitenkin rataliikenteen järjestävä viranomainen, ja aivan viimeistään tunnin junan yhteyteen toivottavasti luotavat paikallisjunayhteydet käytännössä pakottavat Vihdin liittymään HSL:n jäseneksi viimeistään tuolloin. HSL:n kustannukset ovat niin laaja kokonaisuus, että olen aikeissa laatia niistä ihan oman kirjoituksen lähipäivinä.

Nyt on aika laittaa toimeksi!

Nyt alkava valtuustokausi on kriittisen tärkeä julkisen liikenteen kehittämisen kannalta. Oman mielipiteeni näiden tässä esitettyjen faktojen valossa on, että Vihdin tulisi seurata Siuntion ja Kirkkonummen esimerkkiä, ja liittyä HSL:n jäseneksi. Se helpottaisi ihmisten arjen sujuvuutta, mahdollista kohtuuhintaisen julkisen liikenteen, ja toisi kuntaan lisää tuloja ja toivottavasti myös uusia asukkaita. Meillä ei ole aikaa odottaa kymmentä vuotta. On myös pidettävä huolta, että HSL:ään mennään oikeilla ehdoilla ja laaditaan Vihdille hyvä ”diili”. HSL:ään laitetut rahat eivät myöskään ole autoilun rahoista pois ja väitän edelleen että varsinkin ladattavat autot ovat kunnan alueelle merkittävä tapa kulkea myös pitkälle tulevaisuuteen.